Uno Cygnaeus var född i Tavastehus år 1810. Han kom från en medelklassbakgrund, fadern var tjänsteman. Efter genomgången skola inledde Cygnaues sina studier vid Helsingfors Universitet med med biologi och botanik som huvudämnen. Efter rätt utdragna men slutligen avklarade studier i naturkunskap byggde han på sin utbildning med studier i teologi. Han prästvigdes år 1837.
Uno Cygaeus kom i kontakt med skolvärlden via sina tjänster i Viborg och S:t Petersburg samt på den avlägsna ön Sitka vid Alaskas kust. År 1858 då han gav sig in i debatten om folkskolväsendet blev det nödvändigt för Cygaeus att flytta till Finland. Av någon outgrundlig anledning föll valet av boningsort på Ekenäs. Tak över huvudet fick familjen hos Charlotta Hultman i den s.k. Hultmanska gården vid Stora Kyrkogatan. Charlotta var änka till köpmannen Carl Hultman och mor till den blivande konsuln Frithiof Hultman.
Uno Cygnaeus torde ha varit en ganska sporadisk gäst i sin hemstad under åren 1858-1863 då familjen var skriven i Ekenäs. Det berodde på hans långa studieresa åren 1858-1859 samt de uppdrag i hemlandet som följde i resans kölvatten. Men så pass mycket hann han vistas i staden att han fick vänner och dessutom kunde delta i utvecklingen av stadens skolväsen. Från Ekenäs flyttade Cygnaeus år 1863 för att motta tjänsten som första direktor vid seminariet i Jyväskylä. Då det lite senare blev aktuellt att grunda svenskspråkiga seminarier kunde Cygnaeus lägga in ett gott ord för Ekenäs utgående från sin lokalkännedom.
Efter att seminariet hade grundats i Ekenäs år 1871 besökte Uno Cygnaeus regelbundet staden och läroinrättningen i egenskap av överinspektör för folkskolväsendet i landet. Cygnaeus pedagogiska tankar var länge rättesnöret för uppläggningen av undervisningen vid seminariet. Som person blev folskskolans fader som han skulle kallas föremål för stor beundran i skolkretsar såväl under som efter sin livstid. Uno Cygnaeus avled år 1888.
<Tillbaka
Uno Cygnaeus syntyi Hämeenlinnassa vuonna 1810 keskiluokkaiseen perheeseen. Isä oli virkamies. Koulun käytyään Cygnaeus aloitti biologian ja kasvitieteen opiskelut Helsingin Yliopistossa. Monivaiheisten opintojen jälkeen hän suoritti kasvitieteen loppututkinnon ja jatkoi sitten opintoja teologisessa tiedekunnassa. Hänet vihittiin papiksi vuonna 1837.
Virka-asema Viipurissa ja Pietarissa sekä Alaskan rannikolla sijaitsevalla Sitkan saarella tutustutti Uno Cygnaeuksen koulumaailmaan. Kun hän vuonna 1858 liittyi keskusteluun kansakouluajatuksesta, oli hänen muutettava takaisin Suomeen. Jostain syystä asuinpaikaksi valikoitui Tammisaari. Asunto järjestyi nk. Hultmanin talosta Ison Kirkkokadun varrelta, Charlotta Hultman oli kauppias Carl Hultmanin leski ja tulevan konsulin, Frithiof Hultmanin äiti.
Uno Cygnaeus oli vuosina 1858–1863 aika satunnaisesti Tammisaaressa, vaikka perhe oli kirjoilla kaupungissa. Syynä oli ulkomaille suuntautunut pitkä opintomatka vuosina 1858–1859 ja siitä seuranneet tehtävät kotimaassa. Hän ehti kuitenkin viettää niin paljon aikaa kaupungissa, että sai monia ystäviä ja saattoi osallistua ja tutustua lähemmin kaupungin koulujärjestelmään. Tammisaaresta Cygnaeus muutti Jyväskylään v. 1863 ja vastaanotti viran Jyväskylän seminaarin ensimmäisenä rehtorina. Kun sitten tuli ajankohtaiseksi perustaa ruotsinkielisiä seminaareja, oli Cygnaeuksella hyvä syy puhua Tammisaaren puolesta, koska hän tunsi paikkakunnan hyvin.
Kun seminaari oli perustettu v 1871, Cygnaeus vieraili usein kaupungissa ja oppilaitoksessa ylitarkastajan virassa. Cygnaeuksen pedagogiset taidot ja menetelmät olivat vuosien ajan tärkeä ohjenuora seminaariopetuksessa. Häntä kutsuttiin Kansakoulun isäksi ja hän sai koulupiireissä suurta ihailua ja arvostusta niin elinaikanaan kuin kuolemansa jälkeen. Cygnaeus kuoli v 1888.
<Takaisin