Sigfrid Aronus Forsius syntyi Helsingissä 1500 luvun puolivälissä ja kuoli Tammisaaressa 1624. Hän omistautui akateemisella urallaan astrologiaan, astronomiaan, matematiikkaan ja luonnontieteisiin. Hän oli kirjailija ja pappi, hän kirjoitti virsiä ja hänellä oli Ruotsin kuninkaan myöntämä yksinoikeus julkaista almanakkoja. Hän toimi mm. Revalin tuomiokirkon saarnaajana, Uppsalan yliopistossa astronomian professorina ja Tukholmassa kirkkoherrana. Hän joutui vankilaan mielipiteittensä vuoksi ja hänen elämänsä oli jatkuvaa myrskyä. Häntä arvosteltiin juoppoudesta ja sillä saralla ei hänen vaimonsa ollut miestään parempi. Lopulta kuningas sai tarpeekseen ja yksi renessanssin merkittävimmistä tiedemiehistä määrättiin Tammisaaren kirkkoherraksi. Voi olla että kylminä talviöinä tiedemies tavattiin susiturkissaan makaamassa Myllymäellä ja tutkimassa tähtitaivasta. Kirkon itäpäädyssä on muistokivi hänen kunniakseen ja yksi Tammisaaren kaduista kantaa hänen nimeään.
Taidemaalari Helene Schjerfbeck (1862-1946) asui äitinsä kanssa Hyvinkäällä vuosina 1902-1925. Tammisaaressa hän asui vuosina 1925 – 1941. Jo Hyvinkäällä asuessaan taiteilija vuokrasi huoneen Tammisaaresta maalatakseen täällä kesäisin. Parina kesänä hän asui osoitteessa Eteläinen Rantakatu 16. Vuokraemäntä Sigrid Nyberg istui taiteilijan mallina ja syntyi teos nimeltään Nainen lilanvärisessä puvussa. Myös pihapiirin punaisen mökin musta kellarinovi pääsi aiheena taiteilijan teokseen.
Äidin kuoltua taidemaalari muutti Tammisaareen. Schjerfbeck asettui asumaan puutaloon joka purettiin myöhemmin uusien kerrostalojen ja asemakaavamuutoksen tieltä. Tammisaaressa hän maalasi useita tunnetuimmista teoksistaan mm. Purjehtija, Hälytys, Vuokraemäntä I ja II, Talonmiehen poika, Karin, Hjördis (Tehdastyöläinen), Baskeripäinen tyttö. Sota syttyi vuonna 1941 ja taiteilija muutti ensin Tenholaan, sitten Loviisaan ja lopulta Luontolan parantolaan Nummelassa. Taidekauppias Gösta Stenmanin aloitteesta hän muutti Ruotsiin Saltsjöbadenin kylpylähotelliin Tukholman ulkopuolelle 1944. Helene Schjerfbeck kuoli vuonna 1946 ja hänet haudattiin Helsinkiin Hietaniemen hautausmaalle.
Opas Anne Ingman esittää Schjerfbeckiä rooliopaskierroksillaan Tammisaaren Vanhassa kaupungissa, +358 40 965 0491
Alfons Takolander (1875-1935) toimii Tammisaaren opettajaseminaarin johtajana. Hän oli opetushallituksen ruotsinkielisen osaston opetusneuvos ja teologian kunniatohtori. Pedagogiikan ohella hän oli tiedemies, kirjailija, runoilija, keräilijä ja yhteiskunnallinen vaikuttaja mm. Tammisaaren kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Joitakin hänen kehittämiään virsiä löytyy edelleen virsikirjasta. Hänen leskensä eli monia vuosia miehensä kuoleman jälkeen osoitteessa Eteläinen Rantatie 8.
Tunnettu poliisikonstaapeli Dido (Viktor Selenius 1877-1956) asui Vanhassa kaupungissa Hatuntekijänkadun varrella. Hänestä kerrotaan monia hauskoja sattumia ja kaskuja. Kerran konstaapelin partioidessa lämpimänä kesäpäivänä kapeilla kujilla matalien puutalojen välissä hän kuuli avoimesta ikkunasta puhelimen hälytysäänen. Hän kurkisti sisään, huomasi ettei ketään ole kotona ja ylettyi kädellään nostamaan ikkunan kautta puhelimen luurin korvalleen ja sanoi ” täällä ei oo nyt ketään kotona vastaamassa”.
Sivutöinään poliisi Dido oli kirkon palveluksessa, hän polki urkuja ja soitti kirkon kelloja.